Suomenlinnan kahdeksan saarta viehättävät

Suomenlinnan rakentaminen aloitettiin 1700-luvun puolivälissä suojaamaan Ruotsin kuningaskuntaa ulkoiselta uhalta. Nykyään Suomenlinna on Helsingin ja koko maan suosituimpia nähtävyyksiä, UNESCOn maailmanperintökohde ja yli 800 asukkaan kaupunginosa.

Suomenlinna on kuulunut kolmelle valtiolle

Kahdeksalle saarelle rakennettu linnoitus on ehtinyt historiansa aikana kuulua kolmelle valtiolle: Ruotsille, Venäjälle ja Suomelle. Suuri osa saaren rakennuskannasta on peräisin 1700-luvun lopulta, Ruotsin ajalta.


Venäjän aikana 1800-luvulta vuoteen 1917 asti Viapori oli vilkas varuskuntakaupunki. Itsenäistymisen jälkeen Suomenlinnassa on toiminut rannikkotykistörykmentti, sukellusvenetukikohta ja Valmetin telakka.


Sotilastukikohta siirtyi vuonna 1973 siviilihallinnon alaisuuteen lukuunottamatta Pikku Mustasaarta. Siellä toimii Merisotakoulu. Merisotakoulun lisäksi saarella toimivat tulli ja Suomenlinnan vankila. Viimeksimainitun asukkaat huolehtivat pitkälti Suomenlinnan muurien ja vallitusten korjaustöistä.

Venäjälle vuonna 1808

Vaikka Viapori rakennettiin suojaamaan valtakuntaa lähinnä Venäkän uhkaa vastan, ei se kyennyt suoaamaan Suomea vuoden 1808-1809 sodassa. Tuolloin Viapori oli ensimmäistä kertaa sotatapahtumien keskipisteessä.


Linnan komendatti C. O. Cronstedt oli jo etukäteen huolissaan linnakkeen puolustuskyvystä. Hän lähestyi kuningasta jo ennen piiritystä todeten, että linnake on rakennettu kesäsotaa varten -- siksi sen puolustaminen tulisi olemaan vaikeaa. Kaiken liäsksi saaren huoltoon ei juurikaan panostettu.


Kun venäläiset aloittivat saaren piirittämisen, oli Viaportissa yli 7000 henkeä. Näistä noin neljäsosa oli siviilejä -- eikä tykkejäkään ollut tarpeeksi kunnon puolustusta varten. Viaporin pommitukset alkoivat 19. maaliskuuta 1808. Tulitus oli kuitenkin melko vähäistä, eikä saari juuri kokenut vaurioita.


Huhtikuun 1808 alussa keisari Aleksanteri I julisti Suomen kuuluvan pysyvästi Venäjään. Tuolloin Venäjän armeija oli jo vallannut koko Suomen, eikä Viaporin tapahtumilla ollut siten suurta merkitystä maan kohtalon kannalta. Siten myös Viapori antautui ja siirtyi venäläisten haltuun.

Itsenäisyyden vuodet

Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Vielä keväällä 1918 sisällissodan aikana linnake oli venäläisten hallussa, kunnes maaliskuun puolivälissä osa saariryhmästä siirtyi punaisen hallituksen alaisuuteen.


Punaisten kausi ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Huhtikuun alussa saksalaisarmeija nousi maihin Hangossa. Pian valkoinen armeija saapui Helsinkiin -- ja toukokuussa 1918 linnoituksen nimi muutettiin Suomenlinnaksi.


Valkoiset perustivat sodan jälkeen sotavankileirin Suomenlinnaan. Vankeja siellä oli pahimmillaan kuusi tuhatta. Viimeiset punaiset vangit poistuivat saarelta maaliskuussa 1919.


Toisessa maailmansodassa Suomenlinnassa oli IT- ja tykistöjoukkoja. Lisäksi se toimi sukellusveneiden tukikohtana.


Jatkosodan jälkeen Suomenlinnan sotilaskäyttö väheni. Lopulta 1960-luvun puolivälissä puolustusvoimat ilmoittivat luopuvansa saarista, jotka siirtyivätkin vuonna 1972 siviilihallinnon alaisuuteen.