Helsingin olympiastadion sijaitsee noin 20 minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Hieno funkkisrakennus suunniteltiin alunperin vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta toisen maailmansodan vuoksi Helsingistä tuli kisanäyttämö vasta vuonna 1952.
Stadionin suunnittelu alkoi jo 1920-luvulla. Joulukuussa vuonna 1927 Helsingin kaupunki ja eräät liikuntajärjestöt perustivat yhdessä Stadion-säätiön, jonka tarkoituksena oli saada kaupunkiin kesäolympialaisten pääareenana toimiva kansainvälisen tason mukainen urheilustadion.
Urheilustadionin suunnittelemiseksi järjestettiin arkitehtuurikilpailu, jonka voittajaksi nousi Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin tyylipuhdasta funktionalismia edustava suunnitelma.
Suunnitelmista päästiin rakennustöihin vuonna 1934, ja stadion vihittiin käyttöön neljä vuotta myöhemmin. Heti kesällä 1938 stadionilla tehtiin urheiluhistoriaa, kun Taisto Mäki juoksi 10 kilometrin maailmanennätyksen alittamalla 30 minuutin haamurajan!
Vuoden 1940 olympialaiset jäivät siis väliin. Samana vuonna stadionilla kuitenkin järjestetiin kaatuneiden muistokilpailu sekä yleisurheilun maaottelu Suomen, Ruotsin ja Saksan kesken. Vuonna 1941 stadionia käytettiin ensi kertaa talviurheiluun, kun Suomen ja Ruotsin jääpallojoukkueet kohtasivat toisensa maaottelussa.
Myös Suomen Urheilumuseo on peräisin näiltä sotavuosilta. Se avattiin jo vuonna 1943, ja se toimii edelleen Olympiastadionin siipirakennuksessa samoissa tiloissa urheilukirjaston ja urheiluarkiston kanssa. Urheilumuseon kokoelmissa on lähes 30 000 esinettä ja 2 000 julistetta, jotka esittelevät ja dokumentoivat suomalaisen urheilun vuosikymmeniä.
Urheilumuseon perusta luotiin jo 1920-luvulla. Tuolloin Valtion Urheilulautakunnassa esitettiin Urheilumuseon perustamista, ja hanke museon rakentamiseksi käynnistettiin vuonna 1925. Saman vuosikymmenen lopulla lautakunta järjesti leikkivälinekeräyksen ja vuonna 1930-31 suksikeräyksen. Keräysten anti muodosti museon esinekokoelmien perustan.
Urheilun historiasta kiinnostuneet löytävät paljon kiinnostavaa luettavaa museon yhteydessä toimivasta urheilukirjastosta. Muutaman viime vuoden aikana urheilukirjasto on myös digitoinut urheiluhistorian kannalta arvokasta kotimaista aineistoa (kirjoja ja lehtiä). Digitoidut aineistot ovat luettavissa kirjaston verkkosivuilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti