Helsingin yliopiston museo ei varmaankaan ole kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kuitenkin yliopisto on tärkeä osa kaupugnin kulttuuri- ja sivistyshistoriaa, minkä vuoksi aikaisempaa useamman turistin soisi löytävän askeleensa Arppeanumin tiloihin Kruunuhaassa.
Arppeanum esittelee asiakirjoja ja esineitä, jotka kertovat Helsingin yliopiston ja sitä edeltäneen Kuninkaallisen Turun akatemian historiasta vuodesta 1640 alkaen.
Museo esittelee esimerkiksi
- tutkimukseen ja opetukseen liittyviä esineitä
- juhla- ja promootioperinnettä
- muotokuvia
- ylioppilaselämää
Todennäköisesti kiinnostavin osa museon kokoelmista esittelee lääketieteen ja sairaanhoidon historiaa. Tieteeseen perustuvan modernin lääketieteen rinnalle esitellään myös kansanääkintää.
Hammaslääketieteelle omistetussa huoneessa on esillä esimerkiksi hammaslääkäreiden tuoleja ja poria menneiltä ajoilta. Tieteenhistoriallisesti erityisen kiinnostavia ovat radiologian kehitykseen liittyvät prof. Yrjö V. Paateron kehittämät laitteet.
Arppeanum on rakennuksena näkemisen arvoinen
Oikeastan jo museon sijaintirakennus Arppeanum on näkemisen arvopinen nähtävyys. Se valmistui vuonna 1869 kemian laboratorio- ja museorakennukseksi.
Tuolloin C. A. Edelfeltin suunnitteleman rakennuksen yläkerrokseen sijoitettiin historiallis-etnografinen museo, yliopiston msiikkisali, veistoskokoelma ja piirrustussali. Kolmannessa kerroksessa sijaitsi mineraalikabinetti ja kemian professorin virka-asunto.
Toiseen kerrokseen majoittuivat kemian laboratorio ja luentosali. Pohjakerrokseen sijoitettiin laboratoriotilojen ja jääkellarin lisäksi vahtimestarien asuntoja.
Puolitoista vuosisataa sitten taloa pidettiin liian suureellisena tarkoitukseensa. Sen rakentamiseen uhrattiinkin enemmän varoja kuin samoihin aikoihin valmistuneen ortodoksisen Uspenskin katedraalin rakentamiseen!
Arppeanum on merkittävä myös museohistoriallisesti, sillä se on vanhin käytössä oleva alkuaankin osaksi museokäyttöön tarkoitettu rakennus. Alkuperäisistä kokoelmista muistuttavat edelleen mineraalikabinetin kokoelmat -- kansatieteelliset kokoelmat siirrettiin Kansallismuseoon jo sata vuotta sitten (1912).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti